Eilen päästiin Tsekin rajalle. No, rajanylityspaikalla oli vähän täristävää asfalttia, mutta se tärinä ei jostain syystä loppunutkaan vaikka tie tasoittui. Piti pysähtyä katsomaan mikä on vialla ja rengasrikkohan se. Vaunusta meni rengas. Oli jo yömyöhä joten ei siinä sen kauempaa alettu enää vanteella ajella. Pistettiin parkkiin jonkun pikkutien leveään risteykseen kun hyvin mahtui eikä tukkinut liikennettä. Sitten taas kamiina pöhisemään ja unille. Aamuherätys tulikin sitten Tsekin poliisin puolesta. Ilmeisesti siihen ei olisi saanut leiriytyä. Onnistuttiin selittämään niille ettei vanteella voinut jatkaa ajoa. Mielenkiintoista oli että paikalle saapui 3 partiota. Mahtoivatko pelätä jotain pahempaa vai mikä lie? Eivät jaksaneet kuitenkaan alkaa urputtaa mistään turhasta ja poistuivat lopulta.

Otettiin vanne kainaloon ja lähdettiin metsästämään rengasta. Maanantai aamu ja kaikki putiikit piti olla auki. Mutta portit oli kiinni. Mistä lie johtui. Paikallinen pyhäpäivä ehkä? No, lopulta löydettiin paikallinen Raineri jolla oli oma käytettyjen renkaiden liike ja rengaskone omakotitalon alakerrassa. Ei se tietenkään osannut sanaakaan englantia. Mutta "kaputt" on aika yleismaailmallinen termi sille että jokin on rikki. Mielenkiintoisesti rengas oli sulanut vanteeseen kiinni kun toista tuntia meni irrotukseen. Lopulta kaveri löysi vielä samankokoisen kumin sieltä rengaspinoista ja hintaa tuli ~25 euroa. eli varmaan 20E työstä ja vitonen kumista. Lopulta saatiin rengas paikalleen ja päästiin matkaan.

Vuoristokylien läpi ajellessa tuli kyllä pieni mieliteko muuttaa sinne asumaan. Mahtavat maisemat ja ihmisetkin vaikutti mukavilta. Ainoastaan polttoaineen kulutus vähän pompsahti siellä maastossa. pahimpia mutkia joutui jopa ykkösellä vetämään ettei vaunu kaatunut kyljelleen. Ihan kirjaimellisia neulansilmämutkia. Tässä kohtaa navigaattorista oli suuri apu kun se tiesi millainen mutka on edessä. Kartturin ei tarvinnut käydä ensin nuotittamassa EK-pätkää. Tietysti sitten eksyttiin vielä ja seikkailtiin paikallisilla kärrypoluilla nelisenkymmentä kilsaa.

Illan alkaessa hämärtyä oltiin jo Saksan rajalla ja matkaa muncheniin enää parisataa kilsaa. Saksan puolelle päästessä tie tasoittui ja mitään mieleenpainuvaa sieltä ei muistu mieleen. Matka Muncheniin sujui melkein parissa tunnissa. Iltayöstä löydettiin parkkipaikka Thalkirchenin kaupunginosasta josta oli varmaan lähes 10km':n matka sinne Theresienwieseen jossa Oktoberfest järjestetään. Kun vaunu saatiin parkkiin ja irti niin tottakai poikettiin paikalliselle SEOlle hakemaan iltaoluet mukaan. Ja parin olusen jälkeen uni maistui pitkän ajorupeaman jälkeen. Seuraavan kirjoituksen voisikin keskittää vain Oktoberfest tapahtumiin.